Julkaistu

What is a share certificate?

This content is available only in Finnish. We apologize.

Please try to translate the page via Google Translate.

Mitä osake- ja velkakirjat oikeastaan ovat? Ne ovat sijoittajalle annettuja todistuksia sijoituksesta liikkeellelaskijaan (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, kunta, valtio). Yleensä osake- ja velkakirjat ovat osittain painettuja asiakirjoja, jotka on allekirjoitettu liikkeellelaskuajankohtana. Suomessa osakekirjojen muotovaatimukset on ilmoitettu kulloinkin voimassa olevassa osakeyhtiölaissa. Suomalaisissa osakekirjoissa käsin tai koneellisesti täytettyjä tietoja ovat yleensä sijoittajan nimi ja päiväys. Kokonaan käsin kirjoitettuja osake- tai velkakirjoja on hyvin vähän.

Suomessa osakkeet ja velkakirjat voidaan erotella seuraavasti:

OSAKE:
Liikkeellelaskija voi olla ainoastaan osakeyhtiö. Osakkeen merkitsemisestä = sijoittamisesta yhtiöön annetaan todistuksena osakekirja (nimiosake). Sijoittajan = osakkeen merkitsijän nimi on kirjoitettu etukanteen ja sisäsivuilla osakekirja on saatettu siirtää seuraaville omistajille ns. siirtomerkinnöillä. Suomessa on aikoinaan ollut mahdollisuus ns. haltijaosakkeisiin, jolloin osakkeen omistus on ollut sillä kenen hallussa = kädessä osakekirja on ollut. Haltijaosakkeet eivät ole nykyaikana mahdollisia. Joissakin Euroopan maissa haltijaosakkeet ovat olleet hyvin yleisiä. Joissakin maissa myös osakkeiden takaisinmaksut ovat olleet hyvin yleisiä. Suomessa takaisinmaksu voi tapahtua osittain pääomanpalautuksena tai osakkeiden takaisinostona. Sijoittaja voi vapauttaa pääomansa yhtiöstä myymällä osakkeen toiselle sijoittajalle, ei vaatimalla pääoman takaisinmaksua. Osakkeita voi olla erilaisia riippuen liikkeellelaskijan yhtiöjärjestyksestä, esim. kantaosake, etuosake, I-osake, II-osake, A-osake, B-osake jne. Sarjojen eroavaisuudet ovat mm. erilaisia oikeuksia yhtiön voitonjakoon, äänimäärään yhtiökokouksessa, pääoman takaisinmaksuun yhtiön purkamistilanteessa.

OSUUSTODISTUS:
Liikkeellelaskija voi olla ainoastaan osuuskunta. Sijoittajan = osuudenomistajan nimi on kirjoitettu etukanteen. Sijoittaja saa osuusmaksun takaisin eroamalla osuuskunnasta, osuusmaksu saattaa olla hyvinkin pieni osa osuustodistuksen ns. markkina-arvosta. Sijoittaja voi myös myydä osuustodistuksen toiselle sijoittajalle osuuskunnan yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Siirtomerkinnät tehdään kuten osakekirjoihin.

VELKAKIRJA:
Velkakirjan eli lainan liikkeellelaskija voi olla valtio, kaupunki, kunta, yhtiö tai yhteisö. Oikeastaan mikä tahansa Suomessa juridisesti oikeustoimikelponen taho. Velkakirjat ovat todistuksia liikkeellelaskijalle lainatusta rahasummasta, ja yleensä lainan ehdot on painettu velkakirjan taakse. Velkakirjat ovat haltijapapereita. Velkakirjat voidaan luokitella seuraaviin alaluokkiin:
* obligaatio * debentuuri * vaihtovelkakirjalaina * pääomalaina * joukkovelkakirjalaina * optiolaina

Eurooppalaisten keräilijöiden parissa suosittuja ovat ns. perustamisosakekirjat, eli osakekirjat, joiden liikkeellelasku on tapahtunut yhtiön perustamisen yhteydessä. Niitä on yleensä vähän olemassa ja niiden merkitsijöinä ovat olleet uuden yhtiön syntymisessä mukana vaikuttaneet edistysmieliset henkilöt. Suomessa yleisin perustamisosakekirja on Palovakuutusosakeyhtiö Pohjolan (nyk. Pohjola Pankki) osakekirja vuodelta 1891. Suosittuja ovat myös osake- tai velkakirjat, joita ei ole määrällisesti montaa laskettu liikkeelle.

Mistä keräilyosakekirjat tulevat?

Osake- ja velkakirjat, joita skripofiilit keräävät, omaavat yleensä arvoa vain keräilymielessä, eli ne ovat mitättömiä. Paperit eivät siis pääsääntöisesti ole ns. käypiä osakekirjoja, jotka oikeuttaisivat osinkoihin tai omistusoikeuteen yhtiöissä. Toki myös käypiä osakekirjoja on keräilijöiden kokoelmissa. Mitättömiä osakekirjoja syntyy useilla tavoilla:

1. Yhteiskunnalliset muutokset. Valtiot saattavat lakata olemasta, jolloin valtion velkakirjoista tulee arvottomia. 1900-luvun suurin ”mitätöintiastia” oli sosialismi. Itä-Euroopassa tapahtuneet sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään siirtymiset poistivat yksityisomistajuuden ja mitätöivät melkein kaikki osake- ja velkakirjat. Näin tehtiin ensimmäisenä Venäjällä 1918, ja II maailmansodan jälkeen monessa Itä-Euroopan maassa, Kiinassa sekä Kuubassa. Vuodesta 1945 lähtien pelkästään Itä-Berliinissä oli Länsi-Saksan mielestä takavarikossa yli 30 000 000 osakekirjaa (ns. Reichsbankschatz), jotka on myyty tai myydään 2000-luvun alkupuolella. Reichsbankschatzista on tarina Artikkelit-osastollamme.

2. Yritykset tai muut liikkeellelaskijat hakeutuvat konkurssiin. Konkurssitilanteessa ensin velkojat saavat osansa ja viimeisenä osakkeenomistajat. Helsingin Pörssissä noteerattujen yhtiöiden keskuudessa konkurssit ovat II maailmansodan jälkeen olleet harvinaisia. 1960-luvulla konkurssin teki Villayhtymä Oy, sitten 1980-luvun lopulla Mancon Oy, 1992 Nobiscum Oy ja 2008 Stromsdal Oyj.

3. Yritykset vaihtoivat osakekirjat aika ajoin. Vaihdossa vanhat osakekirjat annettiin pyynnöstä mitätöityinä takaisin omistajille.

4. Yritykset ostavat tänäkin päivänä toisia yrityksiä. Ostotarjouksen kohteena olleen yrityksen osakekirjat tuli luovuttaa ostajalle osana ostotarjouksen hyväksymistä. Jotkut omistajat eivät tarjousta syystä tai toisesta hyväksyneet ja osakekirjat vanhenivat määräajan jälkeen.

5. Skripofiliamarkkinoille tulee jatkuvasti ”piironginlaatikosta” osakekirjoja, joiden keräilyarvo on huomattavasti suurempi kuin mahdolliseen omistukseen pohjautuva arvo.

6. Osakekirjat saattavat kadota ja omistaja kuolettaa osakekirjat oikeudessa saadakseen uudet tilalle. Syystä tai toisesta vanhat osakekirjat ”putkahtavat” esille jostakin esim. paperiroskiksesta, ja ne ovat mitättömiä eli vain skripofiilien aarteita.

7. Velkakirjat jäivät yleensä omistajille sen jälkeen, kun velka oli maksettu takaisin. Tästä johtuen nimellisarvoltaan pieniä (alle 10 000 markkaa) valtion obligaatioita 1990-luvulta on erittäin paljon liikkeellä. Ulkomailla käytäntönä on ollut rei’ittää velkakirja.

Valtiot ja yritykset säilyttävät usein vanhoja arvopapereita varastoissaan. Jotkut tuhoavat osakekirjat vasta jopa vuosikymmenien jälkeen. Hyvä esimerkki on Suomen Yhdyspankki – Föreningsbanken i Finlandin vuoden 1864 osakekirjat, jotka tuhottiin pankissa vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen. Käytännöt vaihtelevat yrityksittäin.

Osakekirjoja painaneet kirjapainot säilyttivät osakekirjoista specimen-kappaleita, eli samanlaisia osakekirjoja kuin liikkeellelaskijoille toimitetut, mutta ilman omistajien tietoja sekä osakenumeroita. Kirjapainot säilyttivät joitakin specimen-osakekirjoja näytteinä työnsä laadusta sekä painosopimuksen mukaisen työn tekemisestä.

Lue myös:
>> Tutustu tarkemmin esimerkkiosakekirjojen tietoihin.

Julkaistu

Revenue stamps used in Finland

This content is available only in Finnish. We apologize.

Please try to translate the page via Google Translate.


Osakeantileimamerkit 1922 – 1966

-> Katso, mitä osakeantimerkkejä sivuillamme jo on! »

Osakeannit tulivat leimaverotuksen piiriin 1915. Vuoteen 1922 asti vero perittiin normaaleilla yleisleimamerkeillä, ja vasta vuonna 1922 julkaistiin omat merkit osakeantien verotusta varten. Nämä valmistettiin lisäpainamalla normaaleja leimamerkkejä tekstillä OSAKEANTI – AKTIEEMISSION.

Merkit piti kiinnittää osakekirjoille osakeannin tai osakkeiden arvon noston yhteydessä. Näin ei aina ole menetelty, jolloin markkinoille on tullut käyttämättömiä merkkejä arkkeina tai arkin osina.

Merkit on ohessa luetteloitu mallisarjoittain. Merkit on joko tavattu tutkimusten yhteydessä, tai niiden painamisesta on löydetty arkistotieto. Mallin 1963 osalta kaikkien mainittujen arvojen ilmestymistä ei ole voitu varmentaa.

Mallien yleistiedot on esitetty yleisleimamerkkien luetteloinnin yhteydessä. Arvon jälkeen on annettu vastaavan yleisleimamerkin luettelonumero (katso Lape 2011 -luettelo).

OSAKEANTI AKTIEEMISSION -lisäpainama

vuosi 1922

Mallin 1920 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Vuonna 1922 julkaistut merkit.

Penniarvot: Pienet markka-arvot: Suuret markka-arvot:
40 p
50 p
128A
129A
1 mk
2 mk
2 mk
3 mk
4 mk
4 mk
5 mk
130A
132A
132B
133A
134A
134B
135A
8 mk
10 mk
20 mk
30 mk
40 mk
50 mk
100 mk
200 mk
500 mk
2000 mk
136
137
139
141
142
143
144
145
146
147

vuosi 1923

Mallin 1895 25 mk merkki lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkin valmistuksesta on arkistotieto. Painoksen suuruus oli 1000 kpl. Mallissa 1920 ei vielä tuolloin oltu julkaistu 25 markan merkkiä, joten arvo valmistettiin lisäpainamalla edellisen mallin 1895 merkkejä. Varhaisin tavattu käytetty merkki on vuodelta 1928.

Penniarvot: Markka-arvot:
25 mk 116B

Mallin 1920 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkkien valmistuksesta on vain arkistotieto. Merkkien hammastusta ei tiedetä.

Penniarvot: Markka-arvot:
20 p
25 p
126
127

vuosi 1925

Mallin 1920 25 mk leimamerkki lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkillä korvattiin vuoden 1923 lisäpainama mallin 1895 merkille.

Penniarvot: Markka-arvot:
25 mk 140

vuosi 1928

Mallin 1928 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Kaikki arvot julkaistiin vuonna 1928. Arvot 1 ½ mk ja 15 mk tunnetaan vain arkistolähteissä. Merkkien hammastusta ei tunneta.

Penniarvot: Pienet markka-arvot: Suuret markka-arvot:
Penniarvoina käytettiin
mallin 1922 merkkejä.
1 mk
1½ mk
2 mk
2 mk
3 mk
4 mk
5 mk
8 mk
10 mk
15 mk
20 mk
20 mk
25 mk
30 mk
30 mk
40 mk
50 mk
50 mk
149A
150
151A
151B
152A
153A
154A
155
156A
157
158A
158B
159B
160A
160B
161B
162A
162B
100 mk
200 mk
500 mk
2000 mk
163
164
165
166

vuodet 1935/1948

Mallin 1935 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkit ilmestyivät vaiheittain vuosina 1935 – 1948 edellisen mallin merkkivarastojen loppuessa. Erona merkkimalleilla on eri vesileima, mallissa 1928 kruunu ja mallissa 1935 heraldinen ruusu. Osakekirjoilla merkkejä ei yleensä pysty erottamaan toisistaan.

Lape-numeron 172-186 merkeissä katso myös alempaa kohta 1948/1949.

Penniarvot: Pienet markka-arvot: Suuret markka-arvot:
40 p 170 1 mk
2 mk
3 mk
5 mk
10 mk
20 mk
30 mk
40 mk
50 mk
172
174
175
177
179
181
183
184
185
100 mk
300 mk
500 mk
2000 mk
186
187
188
189

vuosi 1943

Mallin 1943/1948 5000 markan leimamerkki lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkin painos oli 50 000 kpl, painotieto 1945 perustuu arkistotutkimuksiin. Varhaisin tunnettu OA-käyttö on vuodelta 1946.

Penniarvot: Markka-arvot:
5000 mk 198

 

OSAKEANTI AKTIEEM. -lisäpainama

vuodet 1948/1949

Mallin 1935 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEM. Penniarvot olivat poistuneet käytöstä inflaation takia ja näitä ei julkaistu enää tällä lisäpainamalla. Merkit ilmestyivät vaiheittain edellisen mallin merkkivarastojen loppuessa.

Osakekirja.fi -katalogissa seuraavat antimerkit on merkitty vuosiluvulla 1947, jotta ne erottuvat vastaavan Lape-numeron 1935 vuoden merkeistä. Eri vuosimallit on helpointa erottaa päällepainatuksesta: Vuoden 1935 merkeissä painatus on OSAKEANTI AKTIEEMISSION ja vuoden 1947 merkeissä lyhyemmin OSAKEANTI AKTIEEM.

Penniarvot: Pienet markka-arvot: Suuret markka-arvot:
Penniarvot olivat
poistuneet käytöstä
inflaation takia.
1 mk
2 mk
3 mk
5 mk
10 mk
20 mk
25 mk
30 mk
40 mk
50 mk
172
174
175
177
179
181
182
183
184
185
100 mk

100 mk merkin
varhaisin
tavattu
käyttö 1949.

186

Mallin 1943/1948 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEM. Ilmestymisajoista ei ole arkistotietoja käytettävissä.

Penniarvot: Markka-arvot:
Penniarvot olivat
poistuneet käytöstä
inflaation takia.
100 mk
200 mk
300 mk
400 mk
500 mk
1000 mk
2000 mk
5000 mk
10000 mk
25000 mk
191
192
193
194
195
196
197
198
199
200

vuosi 1963

Mallin 1963 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEM. Kaikki merkit ilmestyivät ennen vuotta 1966 ja ovat mallin ensimmäistä painotyyppiä. Hammastus A valkealla paperilla, painotyyppi I. Katso selitykset Lape luettelossa yleisleimamerkkien kohdalta.

Penniarvot: Markka-arvot:
1 p
5 p
10 p
20 p
25 p
30 p
40 p
50 p
75 p
201
203
204
205
206
207
208
209
210
1 mk
2 mk
2,50 mk
3 mk
4 mk
5 mk
10 mk
20 mk
25 mk
50 mk
100 mk
250 mk
211
215
216
218
221
224
228
230
231
234
236
238

Osakeantimerkkien käyttö päättyi 1.5.1966, jolloin veron kanto lopetettiin. Veromuoto kumottiin vuonna 1968.

ARVOPAPERIEN LEIMAUS 1946

Vuonna 1946 määrättiin toimittamaan kaikki arvopaperit tarkastettaviksi verovirastohin. Tarkastetut arvopaperit varustettiin ARVOPAP. LEIMAUS 1946 –merkillä ja merkki mitätöitiin verottajan leimalla. Leimaus oli suoritettava 1.1.- 16.3.1945 välillä. Merkin painos oli 20 000 000 kpl. Merkissä on kampahammastus 14, vesileimana on murtoviivakuvio. Merkissä tavataan ohutta kellertävää ja paksumpaa valkoista paperia.

arvop.leimaus 1946 punainen – red

-> Katso, mitä osakeantimerkkejä sivuillamme jo on! »

Lähde: Jukka Sarkki 18.11.2011

Julkaistu

Links into the web archives in Finland

The Central Archives for Finnish Business Records (Elka) has an archive including plenty of information about history of Finnish companies. Archive is only in Finnish.
>> Go to the archive of Elka

The Finnish Literature Society has a database, which includes information about important Finnish people associated with economy and companies. Archive is only in Finnish.

>> Go to the archive of Finnisch persons to do with economy

The National Library of Finland has transformed plenty of historical newspapers and magazines into digital form. Archive is only in Finnish.

>> Go to the digitalized archive of old newspapers etc by The National Library of Finland

Julkaistu

What is scripophilia?

This content is available only in Finnish. We apologize.

Please try to translate the page via Google Translate.

Kuten kaikessa keräilyssä myös skripofiliassa, osakekirjojen keräilyssä, keräilijä valitsee keräilyalueensa oman mielenkiintonsa mukaan. Olemme olleet mukana suomalaisessa osakekirjakeräilyssä 20 vuoden ajan ja tuona aikana olemme tutustuneet monenlaisiin keräilijöihin. Tunnemme asiakkaamme ja osaamme tarjota heille juuri heitä kiinnostavia osakekirjoja! Tässä muutama tuntemamme keräilijätyyppi:

Päivämääräkeräilijä etsii esim. kaikkia 14.4. päivättyjä osakekirjoja maailmassa tai esim. Suomessa. Maailmalla puhutaan syntymäpäiväkeräilijöistä. Päivämääräkohteita kysytään usein myös yksilölliseksi lahjaksi vaikkapa 50 vuotta täyttävälle. Uniikki keräilyosakekirja onkin hyvä idea arvokkaaksi lahjaksi! Osakekirja.fi:ssä voit hakea osakekirjoja päiväyksen mukaan HAKU-kentässä esim. 14.04.1969.

Lukukeräilijä on edellistä moniulotteisempi juttu. Jotkut ihmiset yksinkertaisesti keräävät osakekirjoja, joissa on jokin tietty numerosarja, esimerkiksi luku 35. Yksi alaryhmä ovat ns. radar-keräilijät eli henkilöt, jotka etsivät lukuja jotka ovat samoja sekä vasemmalta oikealle että oikealta vasemmalle luettaessa (esim. 40404). Osakekirja.fi:ssä voit hakea osakekirjoja lukujen perusteella HAKU-kentässä, ja radar-osakekirjat löydät kirjoittamalla hakusanaksi ”radar”.

Kotiseutukeräilijä tai paikkakuntakeräilijä etsii esimerkiksi oman kotiseutunsa keräilykohteita. Hänelle osakekirjat ovat usein vain yksi ulottuvuus, sivujuonne, suuremmassa aiheessa. Hyvä niin! Suomalaisissa osakekirjoissa on pääsääntöisesti mainittu paikkakunta, jossa osakekirja on päivätty. Osakekirja.fi:ssä olemme indeksoineet osakekirjat paikkakunnan sekä mahdollisesti maakunnan mukaan. HAKU-toiminto auttaa näin ollen myös paikkakuntakeräilijöitä.

Aihepiirikeräilijä kerää esim. pankkiosakekirjoja tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Osakekirja.fi:ssä olevat osakekirjat on indeksoitu toimialoittain tai aihepiireittäin. Kirjoita siis etsimäsi aihe HAKU-kenttään ja katso mitä löytyy! Suomessa suosituinta on ollut pörssiyhtiöiden osakekirjojen keräily, ja em. osakekirjat löydät meiltä hakusanalla ”pörssi”.

Toimialakeräilijä etsii vain tietyn toimialan yhtiöitä, esimerkiksi metsäyhtiöitä, pankkeja tai laivayhtiöitä valitsemaltaan maantieteelliseltä alueelta. Olemme indeksoineet myynnissä olevat osakekirjat myös toimialoittain.

Aikakausikeräilijä kerää tiettyä tyylisuuntaa edustavia osakekirjoja. Suomessa suosituin keräilijöiden kysymä aikakausi on jugendaika. Suomessa jugendaika jatkui vuoteen 1925 saakka, ja se onkin kansallinen piirteemme, jota etenkin keskieurooppalaisten on vaikea mieltää. Ensimmäisen maailmansodan aikana tai sen jälkeen Suomessa päivättyjä osakekirjoja ei mielletä ”puhtaiksi jugendosakekirjoiksi”, koska aika on liian myöhäinen. Suomalaisten kannalta asia on selkeä: mestarimme kävivät Keski-Euroopassa oppimassa jugendtyyliä, ja toivat tyylin maahamme, joten jugendaika jatkui meillä pidempään ja alkoi myöhemmin kuin muualla.

”Kauneuskeräilijä”. Tämä onkin monimutkaisempi juttu, koska kauneus on katsojan silmissä. Moni tähän kategoriaan kuuluva keräilijä reagoi osakekirjassa olevaan kauniiseen kuvaan, jota osakekirjan kokonaisuus tukee. Teemme parhaamme vastataksemme ”kauneuskeräilijöiden” tarpeisiin indeksoimalla mahdollisimman paljon tietoa osakekirjasta sanalliseen muotoon, jotta HAKU-toiminto palvelee kaikkia keräilijöitä.
>> Mikä on osakekirja?

Julkaistu

How would I start collecting share certificates?

This content is available only in Finnish. We apologize.

Please try to translate the page via Google Translate.

Keräilypureman saaneet, tulevat skripofilit, kysyvät toisinaan neuvoja, miten kerääminen pitäisi aloittaa. Tärkein neuvo on: Ole kärsivällinen! Kerromme tässä omia mietteitämme keräilyn aloittamisesta.

Älä ryntää ostamaan osakekirjoja ilman että sinulla on ajatus, minkälaisen kokoelman haluat kerätä. Ilman ajatusta ja sattumanvaraisesti ostamalla saatat huomata omistavasi kasan osakekirjoja sieltä täältä ilman johtolankaa. Tilannetta voisi verrata lasten postimerkkikokoelmaan tai vanhaan kuopiolaiseen grilliruokaan ”Sitä sun tätä”. Summittainen kokoelma ei tuota omistajalleen mielihyvää tai tyydytystä, eikä se myöskään ole hyvä investointi.

Etsi tietoa ja keskustele muiden keräilijöiden kanssa

On todella tärkeää oppia kokoelman aihepiiristä, tutustua osakekirjakauppiaisiin, liittyä skripofilisteihin, tutustua skripofilia- ja yhtiöhistoria aineistoihin, keskustella muiden keräilijöiden kanssa, etsiä internetistä tietoa (myös muilla kielillä kuin äidinkielelläsi) ja tutustua huutokauppakatalogeihin. Sen jälkeen, kun tunnistat kiinnostavan aiheen, voit aloittaa keräämään juuri itse itsellesi räätälöimää kokoelmaasi mielenkiintosi sekä budjettisi mukaisesti. Toiset keräilijät varmasti neuvovat ja keskustelevat kanssasi osakekirjakeräilystä. Muista, että yksikään aihe ei ole toista parempi, kokoelmat ja hankintahinnat varmasti vaihtelevat.

Suomalainen keskustelufoorumi osakekirjoihin liittyen löytyy Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:ltä, www.pk-numismaatikot.fi Kysy keskustelupalstalla mieltä askarruttavista asioista. Suomi on laaja maa ja välimatkat pitkät, joten monesti keskustelufoorumi on paras tie vaihtaa mielipiteitä. Suomalaiset skripofiliapiirit ovat vielä aika pienet, joten kannattaa rohkaista mielensä ja tutustua myös eurooppalaisiin skripofileihin. Tietoa kannattaa kerätä mahdollisimman monesta paikasta. Maailman suurin osakekirjojakeräilijöiden yhdistys on IBSS eli International Bond and Share Society. Lisätietoa IBSS:stä ja sen Suomen toiminnoista löydät sivuiltamme kohdasta Yhteistyökumppanimme. Osakekirjakauppiaatkin auttavat sinua keräämisen aloittamisessa ja kasvattamisessa. Kauppias varmasti haluaa nähdä sinut pitkäaikaisena asiakkaana, joten hänkin tietää, että tiedon jakaminen skripofiliaan liittyen tarkoittaa kaikkien keräilyyn liittyvien osapuolien hyvinvointia.

Rajaa aiheesi ja alueesi

Useimmat aloittavat keräilijät ovat huomanneet pian, miten tärkeä asia on kokoelman aiheen valitseminen. Aiheiden valikoima on melkein rajaton, koska osake- ja velkakirjoihin kautta heijastuu suurin osa taloushistoriasta. Kansainvälisesti monet keräilijät suosivat aiheita kuten rautatieyhtiöt, autot ja kaivosyhtiöt. Nämä aiheet tarjoavat erittäin laajan materiaalivalikoiman ja aiheen lisätarkentaminen on usein tarpeen. Rautatieyhtiöiden kohdalla tarkennus saattaa olla keräilijän kotiseudun yhtiöt, autojen kohdalla maa tai päiväys. Kaivosyhtiöiden kohdalla kaivettava raaka-aine saattaa olla aihetta rajaava, esim. kulta-, timantti- tai hiilikaivokset. Kokoelman aiheen voi rajata myös toimialan mukaan esim. raitiovaunuihin, tekstiileihin, kahviin jne. Vaihtoehtoja on satoja. Maailmanlaajuiset kokoelmat saattavat olla myös erittäin kalliita, joten maakohtainen rajaaminen toimii hyvänä rajauksena. Yksi tapa rajata kokoelmaa voisi olla vaikkapa suomalaiset vuoden 1970 jälkeen liikkeellelasketut osakekirjat.

Suomalaisten osakekirjakeräilijöiden suosituimmat aiheet ovat kotiseudun yhtiöt, pörssiyhtiöt tai velkakirjat. Suurin erovaisuus suomalaisten ja eurooppalaisten osakekirjakeräilijöiden kesken on, että suomalainen kerää yhden osakekirjan per yhtiö, vaikka tarjolla olisi 12 erilaista osakekirjaa yhtiöstä. Karkeasti voisi sanoa, että suomalaiset täsmentävät keräilyaiheensa: yksi osakekirja jokaisesta aiheen yhtiöstä. Käytännössä täsmennys johtaa siihen, että kun keräilijälle tulee vastaan ”parempi” osakekirja jo kerätystä yhtiöstä, hän luopuu kokoelmassa olevasta kappaleesta ja hankkii tilalle paremman. Vaihdosta on käytetty termiä ”upgrading”. Vaihtaminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kokoelmasta tulee erittäin epätasalaatuinen ja kokoelmasta ei voida muodostaa osakokoelmia. Toisaalta kokoelmasta saattaa tulla erittäin laadukasta pienemmällä pääomalla kuin jos kokoelmassa olisi kaikki variantit.

Muita mielenkiintoisia aiheita suomalaisiin osakekirjoihin liittyen voisivat olla valtion obligaatiot, kuntien velkakirjat, metsäyhtiöiden osakekirjat, specimen-osakekirjat, pankkien osakekirjat. Vaikeana, mutta erittäin mielenkiintoisena kohteena voisi pitää ennen vuotta 1900 päivättyjä suomalaisia osakekirjoja. Muista, että osakekirjakauppiaat auttavat sinua aiheen miettimisessä kun kerrot heille sinua kiinnostavista asioista.

Lue myös:
>> Mitä on skripofilia?