Kuvaus
Värtsilä 31.12.1982 5 I osake(tta) 300 FIM sidottu specimen
Wärtsilän juuret ulottuvat vuoteen 1834 ja Tohmajärven Värtsilään perustettuun sahaan. Sahan rinnalle rakennettiin rautaruukki vuonna 1851, ja toiminta järjestettiin osakeyhtiömuotoon vuonna 1898. Wärtsilän taipaleen suurimmista yritysostoista ansaitsee maininnan Kone- ja Siltarakennus Oy:n hankinta 1938, joka toi Wärtsilälle niin Abloyn lukot kuin helsinkiläisen Hietalahden telakankin. Tunnetuista tehtaista Arabia kuului Wärtsilälle 1947-1990 ja Iittala 1987-1990.
Suomen telakkateollisuus joutui suuriin vaikeuksiin 1980-luvulla, ja Wärtsilän ja Valmetin telakat päätettiin yhdistää vuoden 1987 alusta uudeksi Wärtsilä Meriteollisuus -yhtiöksi. Telakat päätyivät Suomen teollisuushistorian siihen saakka suurimpaan konkurssiin vuonna 1989. 1990 Wärtsilä ja Lohja Oy sulautuivat ja ottivat käyttöön nimen Metra Oy. Metran elektroniikkatehtaasta syntyi sittemmin Elcoteq. Myös mm. Abloysta ja Sanitecista luovuttiin.
Vuonna 2000 Metra otti takaisin Wärtsilä-nimen. Nykyisin Wärtsilän päätuotteita ovat diesel-, kaasu- ja monipolttoainemoottorit, joita toimitetaan niin laivoihin kuin voimaloillekin.
Wärtsilä tuli Helsingin pörssiin ensimmäistä kertaa vuonna 1915 (Kone- ja Siltarakennus). Nyky-Wärtsilä on ollut listalla vuodesta 1927. Wärtsilä oli ensimmäinen Lontoon pörssissä listattu suomalaisyritys, ja se on ollut noteerattuna myös Tukholmassa ja Bombayssa. Nykyinen Wärtsilä Oyj Abp on juridisesti entinen Lohjan Kalkkitehdas Oy, joka on perustettu 1914.
Allekirjoittajina ovat Tankmar Horn ja Tor Stolpe.